Maailmalle lähtö lähenee kovaa vauhtia ja epävarmuus lähdön kannattavuudesta vain kasvaa. Haluan ja tarvin aikaa poissa täältä näistä samoista ympyröistä ja asioista, mutta olen niin kovin epävarma siitä miten selviän vaihtoajasta. Miten jaksan aloittaa tutustumisen uusiin ihmisiin, kun ympärillä ei ole yhtään tuttua naamaa? Saanko yhtään opintoja kasaan? Mitä jos vain hajoan reissussa lopullisesti?
Tiedän, että en anna itselleni mahdollisuutta lopettaa vaihtoa kesken. Sehän olisi taas yksi epäonnistuminen ja merkki siitä kuinka huono ihminen olen.
Vaihtoon liittyy myös paljon huolta. Tein yksi päivä vaihtoon liittyviä tehtäviä ja siellä oli ohjeita miten toimia erilaisissa "kriisitilanteissa". Yksi kohta oli, että saat viestin, että joku lähesesi on kuollut. Olin siihen asti onnistunut jotenkin siirtämään tälläiset ajatukset jonnekin kauas, mutta nyt ei noista ajatuksista pääse eroon. Että mitä jos?
Viimeksi kun asuin ulkomailla eli yli viisi vuotta sitten, minulle tuli juuri tuollainen viesti. Isä oli saanut sairauskohtauksen veneillessä, joutunut veden varaan ja hukkunut. Ajattelen vieläkin, että oli niin väärin, että olin maailmalla, vaikka olisi pitänyt olla kotona.
Pitäisi päästä eroon näistä ajatuksista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti